Ei vain voi olla todellista!

Olen varmaan puhunut tästä aiemminkin, mutta koska tämä on niin epätodellista, niin tämän pitää unta, ja siten tämäkin viesti jää vain minun uniin :)

Aloitin lukemaan filosofian tenttiin paneutumalla identiteetti-teoriaan, joka lähinnä väittää, että kipu on sitä kun tietyt hermot aktivoituvat. Argumentit vaikutti olevan ihan ok, mutta osion lopuksi kirjoittaja heitti teorian romukoppaan, koska se ei selitä, että miksi tällaisia tuntemuksia voi olla ilman fyysistä ruumista. Mielenkiintoni heräsi. Selasin kirjaa takaisin päin löytääkseni perustelut sille, että miksi tuntemuksia voi olla ilman ruumista, ja huomasin, että kyseinen kohta on käsitelty jo aiemmin luennoilla. Luin sen silti kahteen kertaan, koska en voinut uskoa, miten heiveröisin perustein kyseinen asia oli perusteltu. Descartes sanoi, että hän pystyy kuvittelemaan pystyvänsä ajattelemaan ilman ruumistaan. Ja seuraavaksi todetaankin, että tämän vuoksi on mahdollista ajatella ilman ruumista. Olenko se vain minä, mutta huomaako kukaan mitään outoa kyseisessä johtopäätöksessä?

Taidan peruuttaa lentolippuni Suomeen, ja tyytyä sitten tammikuussa kuvittelemaan pystyväni siirtää itseni ajatuksen voimalla takaisin kotiin. Tosin pitää varmaan ottaa jotain aineita sitten, että pystyn tuon oikeasti kuvittelemaan mahdolliseksi. Halvemmaksi tulee silti :)