Lisää surffausta

Tänään tuuli melko kovaa mereltä päin, joten aallot olivat vähän sekavia varsinkin loppua kohden, mikä vaikeutti vähän hyvien aaltojen löytämistä. Mutta eipä siinä mitään. Alussa aallot olivat oikein hyviä, ja eiliseen verrattuna oli roimaa parannusta. Opin nimittäin ohjaamaan surffilautaa \o/ Oli melko rentoa vetää sellaista siksakkia aallon mukana ratsastaen :)

Paluumatkalla nappasin bussin 104, mikä paljastui aika hitaaksi ratkaisuksi. Kyseinen bussi ei mennyt kahta sataa metriä kääntymättä risteyksessä. Matkaan menikin noin tunti normaalin vähän reilun puolen tunnin sijaan. Toisaalta tulipa nähtyä paljon ränsistyneitä teollisuuden välissä sijaitsevia asuinalueita :)

Surffauksen kanssa on nyt pieni tauko. Seuraava ja varmaankin viimeinen tunti olisi ensi torstaina. Pistän varmaan pikapuoliin oman laudan tilaukseen. Taino veljen laudan, se kun haluaa moisen :)

Surffausta

Tänään oli surffauksen vuoro. Aallot olivat suurempia kuin Byron Bayssa ja lauta huomattavasti pienempi. Alku menikin vähän tunnustellessa, että missä kohtaa lautaa kannattaisi olla, ettei nokka uppoaisi veden alle aallon nostaessa perää. Se selvisi pian, mutta sitten oli taas toinen haaste. Tätä lautaa pystyi jo ohjailemaan, joten pystyyn pääseminen ja siellä pysyminen oli vähän hankalampaa. Pikku hiljaa sekin sitten parani, ja kaikki ehti mennä nappiin parilla kerralla.

On tämä kyllä harjoitusta vaativa laji, mutta toisaalta tosi kivaa :) Ja huomenna olisikin sitten jo toinen keikka tiedossa.

Pankkireissu

Tänään oli taas aika suorittaa vuokranmaksureissu. Ensiksi pankkiin, josta piti saada 1550 dollaria. Täyttelin lappusen, jossa on aika monta kenttää ja vein sen tiskille automaattikortin kanssa.

En muistanut tilinumeroani, joten pankkitäti pyysi myös kuvallisen opiskelijakorttini. Seuraava stoppi tuli siitä, että allekirjoitukseni ei täsmännyt automaattikortin allekirjoituksen kanssa. Hän näytti minulle automaattikortin allekirjoitusta ja pyysi yrittämään uudelleen. Kyllähän niissä oli selkeä silmämääräinen ero, johtuen siitä että kirjoitan nimmarini lihasmuistista. Kaikki koukerot ja nimmarin piirteet olivat kuitenkin samat...

No eipä siinä mitään. Kirjoittelin nimmarin vielä pari kertaa uusiksi ja sitten annoin vielä ajokorttini ja täti katsoi koneelta, millainen nimmari oli tilisopimuksessa. Ajokortin nimmari oli tietty neljän vuoden takaisena hyvinkin erilainen ja sopimuksen nimmari oli sellanen puolihassu :) Tässä vaiheessa tilanne alkoi minua vähän huvittamaan, koska täti selitti että hän vain suojelee minua (olisi edes sanonut, että suojelee tilinomistajaa :), ja ettei voisi antaa minulle rahoja. Ennenkuin ehdin aloittaa kysymään, että mitä vaihtoehtoja minulla sitten on saada ne rahani tililtä, jollen pysty toistamaan allekirjoitustani kuvantarkasti, hän antoi vielä viidennen mahdollisuuden, ja hyväksyi sen hiljaisesti :)

Mitä minä tästä sitten voisin oppia? Yksi mahdollisuus olisi tekstata nimensä, mutta hermothan siinä menisi, kun se veisi niin paljon aikaa, ja ei varmasti sujuisi humalassa ollenkaan hyvin :) Ehkä minun pitäisi siirtyä käyttämään pelkkää isoa X-kirjainta. Se on aika helppo piirtää täsmälleen samanlaisena joka kerta.

Loman alku

Sain varattua torstaiksi ja perjantaiksi surffaustunnit. On kuulemma vain riski, ettei ois tarpeeks hyvää surffaussäätä luvassa. No huomenna senkin pitäisi selvitä.

Tajusin tänään, että vuokrani on neljä päivää myöhässä. Pitää huomenna kömpiä tuonne yliopistolle maksamaan se. Toivottavasti siellä on joku paikalla, vaikka on loma.

Päivällä kävin laittamassa pyykit ja aineet koneeseen, jonka jälkeen tajusin, että minulta puuttuu dollarin kolikko. Tyhmät laitteet kun eivät muita kolikkoja hyväksy. Toimistokin ehti mennä kiinni sopivasti. Ja keltään ei löytynyt lainata dollaria (koska ovat käyttäneet dollarinsa kyseisiin pyykkikoneisiin, tai pitävät kiinni ainoistaan, jotta pääsisivät pyykkäämään). Jätin pyykit koneeseen, ja käyn niitä dollareita huomenna ison kasan toimistosta. Suurin osa porukasta on poissa, joten koneista ei pitäisi olla pulaa... Grr kuitenkin.

Loma! (..ja bensaboikotti)

Aamulla viimeistelin viimeisenkin esseen, ja kylläpä sen jälkeen tuntuikin hyvältä. Ei koulua seuraavaan kahteen viikkoon. Seuraavaksi suuntasin salille kauniissa 28 asteen aurinpaisteessa. Sieltä tultuani polskuttelin vähän aikaa takapihan uima-altaassa, jonka vesi oli talven jäljiltä raikkaan viileää. Tästä on hyvä jatkaa.

Aamulla kuulin radiosta, että eilen pidetty bensaboikotti onnistui kuulemma kohtalaisesti. Kuluttajat ovat niin ärtyneitä 80 senttiä litralta maksavasta bensasta, että yrittävät työntää pahaa oloaan bensa-asemayrittäjille. Idea menee jotenkin niin, että kun ihmiset eivät tankkaa yhtenä päivänä, niin siitä tulisi roimat tappiot öljyteollisuudelle. Mitään suunnitelmia bensan käytön vähentämiselle ei tietenkään ole, eli ihmiset, jotka eivät tankanneet eilen tankkaavat varmaankin sitten tänään senkin edestä :) Mutta onhan se hyvä, jos kuluttajista ainakin tuntuu, että ovat saavuttaneet jotain arvokasta :)

Kuljetusyrittäjät ovat vähän enemmän ajan tasalla, ja heidän taktiikkansa onkin ollut ajaa rekkansa joillekin silloille ja katkaista liikenne. He taitavat tajuta, ettei maailmanmarkkinahinnoilta pysty suojautumaan kuin hallituksen tuella jos silläkään.

Arghhh!

Tiedättekö, että tunnin käyttäminen 7 sivun tulostamiseen saa minun vereni kiehumaan. Ensimmäisen vartin käytin vapaan tietokoneen etsimiseen, sillä kaikki muutkin ovat tulostelemassa esseitään ennen loman alkua. Kun vihdoin löysin koneen ja laitoin esseeni tulostumaan, mitään ei tapahtunut. Kävin tulostimen luona vaihtamassa sen takaisin online-tilaan ja ohitin jonkun virheen siellä. No sitten alkoi puskea paperia ulos tiuhaan tahtiin, mutta minun tulostusta ei näkynyt missään. Menin takaisin koneelleni, ja tulostusjono oli täynnä jonkun muun tulosteita, mutta tulostin ei sanonut mitään. Aika loppui kesken ja piti mennä luennolle.

Luennon jälkeen löysin jonkun uuden ATK-luokan, missä tulostimet olivat onneksi vähän lähempänä. Tulostus onnistui muitta mutkitta tällä kertaa, mutta tulostimesta ei vain tullut minun dokumenttia pihalle, vaikka oli varmasti samanniminen tulostin kuin mihin tulostin. Sitten aloin käymään läpi muita tulostimia ja sieltähän ne paperit löytyivätkin aivan eri tulostimelta, kuin mihin tietokone ne kertoi tulostavansa. No pääasia, että sain ne ulos.

Sanon sen suoraan: Mielestäni tulostus on aiheetonta. Toki paperilta on kyllä kivempi lukea kuin näytöltä, mutta suurelta osin kyse on vain siitä, että millainen näyttö on kyseessä.

Online-yhteiskunnan luennoitsija puhui vahvasti tulostamisen puolesta perusteilla, että jos kone hajoaa niin milläs sitten luetaan, ja että jos hän tarvitsee jonkun tekstin 20 opiskelijalle niin miten kätevää on ottaa vaikka 30 kopiota ja varmasti riittää. Ehkä hän ei tullut ajatelleeksi, että samalla lailla voi tulla ongelmia jos paperit kastuvat. Tai, että kopioimiskustannukset digitaalimuodossa lähentelevät nollaa.

Myös kustannukset ympäristölle ovat valtavat. Kuinka paljon energiaa käytetäänkään, paperin valmistamiseen, sen levittämiseen käyttäjille, käyttäjien hukkatulosteluun, tulosteiden siirtelyyn paikasta toiseen ja tulosteluun vain muutaman minuutin tarvetta varten.

Ja ärsyttävintä tulostamisessa on tietenkin se, että se vie yksinkertaisesti niin paljon aikaa. Ei sitä ehkä ennen huomannut, mutta kun on tottunut siirtämään suuriakin dokumentteja paikasta toiseen sähköpostin avulla minuutissa, niin jos se vie kymmenenkin minuuttia puhumattakaan tunnista, minulta menee hermot :) Ei tämä kohtalokasta ole minun mittakaavassani, mutta tunnin työpanos asiaan, joka ei loppujen lopuksi tuota mitään, on aika paljon hukattu. Ja on päivän selvää, että organisaatioissa tällainen nollatyö tulee helposti tajuttoman kalliiksi.

Onneksi seuraavan esseeni pystyn palauttamaan omalta koneeltani internetin yli ajattelemattakaan tulostusrumbaa \o/.

Teatteri

Vihdoinkin sain tuon henkilöstöhallinnan aineen valmiiksi. Kyllä sitä sai vääntääkin pidemmän aikaa. Enää pitäisi tehdä kohtuullisen helppo essee kopiosuojausten kierron etiikasta, ja sitten alkaakin parin viikon loma.

Illalla käytiin teatterissa. Koululla kun sattuu olemaan myös näyttelijäpuoli, kattava yliopisto kun on. Paikat saimme eturivistä ja esitys oli oikein hyvä :) Siellä oli yksi Annan kaveri esiintymässäkin. Tuntui vähän jännältä, että ne näyttelijät olivat niin nuoria, mutta silti niin hyviä työssään :)

Huomenna alkaa ainakin neljän päivän helleputki ja aion ottaa siitä kaiken irti, eli tehdä sitä viimeistä esseetä :P Rannalle pitää kyllä pian päästä pitkästä aikaa. Juttelin toissapäivänä yhden pari kuukautta sitten tulleen jenkin kanssa, ja kun kehuin, että Whitsundays on hyvä ja ennenkaikkea lämmin paikka, hän vastasi, että täällähän on ollut upeat kelit koko aika. Ei ole vielä nähnyt Australian kesää :) Onhan se parasta, että aurinko paistaa koko aika, mutta joutuu täällä vieläkin käyttämään hupparia sisällä :)

Kookaburra

Kookaburrat ovat melkein kuin kansallislintuja Australiassa. Heti emujen jälkeen toisia siis :) Ne näyttävät hölmöiltä, käyttäytyvät kömpelösti ja pitävät hermoja raastavaa ääntä, mutta jostain syystä ne on hellyyttäviä. Suurimman osan ajastaan ne vain istuvat paikoillaan, mikä sekin tuntuu tuottavan välillä vaikeuksia, mutta yllättäen ne pyydystävät kaikkea mikä liikkuu ja on noin sammakon kokoista. Kuvan lintu näyttää pieneltä, mutta on oikeasti varmastikkin noin 40 senttinen, mikä on niiden normaali koko.

Tänään matkalla kouluun huomasin yläpuolellani leijuvan raivokkaasti siipiään räpyttelevän Kookobarran. Vastatuulesta johtuen se ei ensin edennyt minnekään, mutta muutaman hetken päästä onnistui etenemään 30 senttiä, ja istuutumaan katuvalon päälle. Nooh, vielä on minun vuoro nauraa, mutta saa nekin vuoronsa. Kunhan kesä koittaa, ulkoa alkaa kuulumaan loputonta kuorossa nauramista. Lentävät hyeenat siellä vain antavat takaisin.

Pesupallot

Kaikkee jännää sitä oppiikin, kun yrittää kerätä aineistoa kasaan henkilöstöhallinnan esseetä varten. Muistaako kukaan pesupallojen markkinoilletuloa? Niitähän kai mainostettiin parempina, koska ne jakavat pulverin tasaisesti pyykkäyksen aikana tai jotain sellaista. Arvatkaa mitä? Se on aivan totta. Mielenkiintoisempi kysymys on, että miksi se tuli yhtäkkiä käyttöön? Eihän pulveri ennenkään kasautunut valkeiksi laikuiksi pyykkeihin - ainakaan minulla :)

Tästä päästäänkiin siihen, mitä minä siitä artikkelista löysin. Joku jenkkijohtaja kertoi, että hänellä oli muinoin ongelmana, että kuinka myydä Amerikassa käytettyihin pyykinpesukoneisiin suunniteltua pulveria Eurooppassa, koska siellä on erilaiset pesukoneet. Ongelmana oli, että pulveri ei levittynyt tasaisesti. Ongelman olisi voinut ratkaista syytämällä miljoonia Eurooppalaisiin pesukoneisiin soveltuvan pulverin kehittämiseen, mutta lopulta ratkaisuksi keksittiin pesupallo :) Ja tämän ansiosta samaa pulveria voidaankin sitten myydä molemmilla markkinoilla :) Euroopassa pitää vain käyttää pesupalloa. Täällä ja jenkeissä pulveri vaan sirotellaan rummun pohjalle.

Asiasta erityisen hauskan tekee se, että ei ne pulverit täälläkään aina onnistu levittymään tasaisesti. Näinpä jopa yksi päivä jonkun pyykkihuoneessa rutiininomaisesti liuottavan pulverin sankolliseen kuumaa vettä ja kaatavan sen pesukoneeseen pyykin sekaan :)

Täkäläiset pesukoneet eroavat Eurooppalaisista siinä mielessä, että täällä rumpu on vaakatasossa. Sitä voi ajatella kuin paikoillaan pyörivänä saavina. Erikoisuus ainakin minun näkemissäni pesukoneissa on, että yläluukun voi avata milloin vain pesun aikana. Itseasiassa ainut tapa käyttää huuhteluainetta on odottaa pyykinpesukoneen vierellä, kunnes jossain vaiheessa pesua siihen syttyy valo sen merkiksi, että jos haluaa käyttää huuhteluainetta, niin olisi hyvä aika avata luukku ja heittää se sekaan.

Rypälemehukokeilu

Janessa (23v) ja Rhiannon (19v) ovat viime viikkoina leikkineet panimomestareita :) He ostivat kaupasta rypälemehupurnukan, jota ovat säilyttäneet pihalla siitä lähtien. Tarkoituksena oli kuulemma tehdä viiniä altistamalla avaamaton purnukka auringolle :) Helppo huomata, että alkoholi on halpaa Kanadassa ja Australiassa :) Ei tartte tehdä omia juomia nuoressa iässä :)

Tänään piti pitää ryhmäesitelmä henkilöstöhallinnan harkoissa. Oma osuuteni meni kai hyvin kuuntelijoiden kommenttien mukaan. Harkkapitäjä tosin antoi vähän nuhteita, kun toteutussuunnitelmani ei kuulemma ollut tarpeeksi yksityiskohtainen. Sain kyllä samasta asiasta jo palautetta aiemman esseen yhteydessä, mutta tätä pitää vielä opetella.

Salmiakkia \o/

Siskoni Heli yllätti minut loppuviikosta salmiakkipaketilla. Miten hyvälle se maistuukaan, kun on ollut monta kuukautta ilman :)

Nostin opintolainan. Lähitulevaisuus näyttää taas valoisalta. Päätin kuitenkin olla lähtemättä minnekään kevät-lomalla. Suunnitelmissa oli alun perin Ayer's Rock ja Darwinin krokotiilit, mutta kyseinen reissu maksaisi ainakin 500 euroa, mikä tuntuu vähän turhan kalliilta. Täällä ollessani ajattelin jatkaa surffauksen opettelua, jota tuli viime lomalla kokeiltua jo alustavasti.

Viikolla kun oltiin päivällisellä, niin kaveri näki kuinka keittiötyöläinen luutuamisen lomassa keräsi pöydälle roiskuneet riisit ja heitti ne takaisin sellaiseen riisipataan. Onneksi en koskaan syö riisiä täällä, lähinnä koska se riisipata on vähän syrjässä, ja olen liian laiska kävelemään sinne saakka. Arvailla voi tietenkin, että onko tämä yleisempikin tapa siinä keittiössä :)

Luku-urakka on ohi

Pari päivää siihen meni, kun käytin aikani noin 500 sivun selaamiseen. Isoja sivuja ja pientä fonttia, mutta onneksi marginaaliin oli merkattu tärkeät termit, joten pidin vain huolen, että tajusin ne. Niitä oli tosin satoja... Lisäksi luin jokaisen kappaleen lopussa olevat tiivistelmät.

Välitentti oli monivalinta, joten tuollainen pintapuolinen lukurutistus riitti hyvin. Ehkä kolmen kysymyksen kohdalla 45:stä tuntui, että vastaus voisi olla toinenkin vaihtoehto. Harmi ettei kyseinen välintentti paina enempää kuin 15% loppuarvosanasta, mutta onhan tuosta lukemisesta hyötyä harkkatöihin ja lopputenttiinkin. Tämän illan ajattelin käyttää puhtaasti lepoon, mutta huomenna pitääkin sitten jo taas alkaa ajoissa puurtamaan muiden töiden parissa. Kahden seuraavan viikon aikana minun pitää palauttaa vielä viisi erillistä harjoitustyötä. Tappavaa.

Jeshien ja Tomin synttärit ja vähän muutakin

Tuplasynttäreitä vietimme isolla porukalla Breweryssa, missä söimme hyvin. Jälkiruokana toimi meidän autokunnan kesken jäätelöt mäkissä. Sen jälkeen telkussa olikin juuri alkanut elokuva nimeltä Catch Me if you Can, minkä kanssa tulikin sitten vietettyä loppuilta.

Erehdyin katsomaan maitopurkin kylkeä yksi päivä, ja viimeksi kaupassa käydessäni ostinkin vähärasvaista maitoa, jossa on vain 1,4% rasvaa. Maksaa enemmän, mutta kai se on vähän terveellisempää kuin päälle kolmeprosenttinen tavara.

Eilen kun menin suihkuun ajeltuani pääni, löysin sen nurkasta käytetyn kondomin. Tytöt eivät ainakaan tunnustaneet, ja Keithiltä en ole kysynyt. Hänen luulisi tosin olevan viimeinen, joka ei viitsisi siivota jälkiään edes tuon vertaa. Oli se kuitenkin sitten taas jossain vaiheessa kadonnut sieltä.

Vilkuilin olan yli kun Anna täytti jotain yliopiston kyselylomaketta, ja huomasin, että he kysyivät mitä hyväntekeväisyysjärjestöä heidän pitäisi tukea. Tähän ei voinut vastata, että ei mitään :) Tuntuu hiukka tyhmältä, että opiskelijat nostavat lainaa lahjoittaakseen rahaa hyväntekeväisyyteen. Opinnoista pitää täällä nykyään maksaa. Näiden opiskelijoiden vanhemmille se oli kuulemma vielä ilmaista.

Maksan mieluummin muutenkin veroja, jotta yhteiskunta pitää huolta asioista hyväntekeväisyysjärjestöjen sijaan. Vaikka valtio ei yleensä ole tehokkuuden perikuva, niin minua silti epäilyttää, että paljonkohan televisiossa ahkeraan mainostavan hyväntekeväisyysjärjestön keräämistä rahoista menee itse keräyskuluihin.

En saanut stipendiä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä. Mitähän lie mennyt hakemuksessa pieleen. Ahistaa :/ Pitänee laittaa toinen opintolainahakemus vetämään.

Tracyn synttärit

Eilen mentiin Tracyn synttäreille. Hän asui täällä aiemmin, mutta käy täällä välillä vieläkin kavereitaan katsomassa. Hänen takapihalla sitten aloittelimme ja grillailimme. Otin mukaani vajaan viskipullon, jonka ajattelin tuovani takaisin, mutta kaikki noin kuusi desiä tuli sitten loppujen lopuksi kipattua paikan päällä.

Olen muuten allerginen ainakin kyseiselle Jim Bean viskille. Perjantaina kun otin ekat hörpyt niin käsivarteeni tuli pieniä punaisia näppylöitä melkein samalla hetkellä. Eilen tapahtui aivan sama. Onneksi parit näppylät eivät paljoa liikuta.

Aamulla heräsin vähän erilaiseen oloon kuin normaalisti baari-illan jälkeen. Päähän ja mahaan ei sattunut ja tuntui lähinnä silti kuin olisin ollut humalassa, vaikka en kovin myöhään liikkeellä ollutkaan. Jouduin pinnistelemään kovasti, että muistin missä baarissa kävimme. Itseasiassa en ole 100% varma, että oliko se ainut baari illan aikana... Mutta kivointa toki, ettei krapulaa koskaan tullut, mikä on hyvä sillä olemme juuri menossa Breweryyn juhlimaan vuorostaan Jeshien synttäreitä. Tänään en kyllä aio olla myöhään tai juoda paljoa, sillä huomenna pitää pitää esitelmä koulussa.

Kämppissopua

Kaikki alkoi kai siitä, kun Keath kyllästyi Clean taideprojekteihin, jotka täyttävät yleensä olohuoneen pöytää. Muutama päivä sitten olohuoneen nurkkaan ilmestyi sitten toinen pöytä :) Keath oli sen jostain kai löytänyt/pöllinyt. Katselin aamulla, että Clean työt oli näköjään vallanneet senkin pöydän ja mietin, et mitähän on luvassa :) No päivällisellä kuulinkin sitten, että Keath oli menny aika vakavaksi Cleaa kohtaan ja tytöt olivat vähän säikähtäneet.

Syvimmilläänhän tässä on kyse arvojen kolahtamisesta. Clea ei ole siistein ihminen, minkä voi todeta siitä, että olohuone on aina aivan täynnä hänen tavaroitaan siellä täällä. Kaikilla tytöillä, tosin etupäässä Clealla, tuntuu olevan ongelmia tyhjentää ja ehkä huuhtaistakkin puoliksi syödyt ruoka-astiat, ennen niiden jättämistä kuivumaan/homehtumaan. Ja toki roskakoria ei voi välillä tyhjentää vaikka tavarat valuisivat suoraan lattialle :)

Keith taas tiskaa aina välittömästi omat astiansa, ja siivoaa samoin tein jälkensä, odottaen muidenkin tekevän niin, mutta valitettavasti siinä epäonnistuen, mikä saa hänet avautumaan Janessalle Cleasta :)

Itseäni ei tilanne juuri hätkäytä. Vaikka välillä vähän ahistaakin, kun pitää aina siirrellä tavaroita, että pääsee olohuoneeseen istumaan ja joskus joutuu putsaamaan homeisia astioita, kun kukaan muukaan ei niihin koske, niin ei siitä kyllä loppujen lopuksi ole liikaa vaivaa.

Keathin näkemys siitä, että jokaisen pitäisi siivota omat jälkensä samoin tein, on ihan pätevä näkökulma. Ja jokaiselta pitäisi pystyä odottamaan hyvää suoritusta kun yhdessä asutaan. Minun kantilta se vain menee turhaksi itsensä kiduttamiseksi, jos tätä näkemystä yrittää väkisin syöttää muille. Ja eihän se ole kovin tehokastakaan, jos joka ainoan veitsen tiskaa yksittäin.

Itse olen sitä mieltä, että eri ihmisillä on eri arvot, ja jos niitä haluaa muuttaa, niin pitää olla valmis käyttämään siihen hyvin paljon energiaa ja aikaa. Minulla ei ole kumpaakaan :)

Selvennykseksi vielä että, edellä kerrotut asiat ovat todella pieniä verrattuna siihen miten mukavaa tässä asunnossa on elää näiden kämppisten seurana. Sen näkee varmaan siitäkin, etten ole näistä viitsinyt edes kirjoittaa ennen kuin Keath alkoi keuhkota pienen pöytänsä siisteyden puolesta :)