Pyhän Patrickin päivä

Eilen oli Pyhän Patrickin päivä. Aloitimme juhlinnan menemällä kampuksella sijaitsevaan baariin nimeltään yksinkertaisesti Bar On The Hilll. Tarjolla oli irkkuohjelmaa, tosin melko tekaistun tapaista :) Parin oluen ja parin tunnin jälkeen oli lounasaika. Jälkiruoaksi oli donitsi, jonka sokerikuorrute oli vihreää. Harmittavasti väri ei tainnut tulla elintarvikeväristä, sillä maku oli jotain karseaa. Jäi donitsit syömättä aika monelta.

Ysin pintaan oli kyyditys baariin, josta joskus kahden aikaan jonkun pubin kautta Mäkkäriin. Siellä McOz-ateria (Oz = Aus). Mielenkiintoisesti kyseisessä hampurilaisessa oli paljon punajuurta. Ric (ruotsalaisvahvistus) taisi olla aika humalassa, kun tökki stiletin tapaan toimivalla sateenvarjolla kaikki roskat pöydältä lattialle. Vartijan kannustamana keräsimme ne roskiin. Noin kaksi minuuttia tästä Ric hyppäsi pihalla olevan aidan yli ja satutti leukansa :)

Aamulla oli enkuntunti ysiltä. Yritin kerätä itelleni ketterää krapulaa, mutta illan päätteeksi juotu vesi ja ateria olivat varmaan syypäitä, koska olin aamulla ihan normaalissa kunnossa. Tosin keskiviikkona käydessäni salilla, rasitin käsiä vähän liikaa. Olisi kai pitänyt tajuta, ettei kahden kuukauden tauon jälkeen oikein voi ottaa täysillä. Kädet eivät nimittäin tänään ole taipuneet paljoa suorakulmaa suoremmiksi. On aika tyhmä olo, kun joutuu pitämään käsiä koko ajan koukussa.

Bar On The Hillissä tuli muuten juteltua irlantilaiselle kaverille nimeltä Connor. Asuu Pohjois-Irlannissa, mutta omistaa Irlannin passin. Siellä saa kuulemma valita, minkä passin haluaa. Kertoi, että suurimmassa osassa P-Irlantia protestantit ja katolilaiset elävät sulassa sovussa, mutta lähinnä Belfastissa on muutama asuinalue, joissa elää vain katolilaisia tai protestantteja, ja sieltä ne P-Irlannin uutisetkin sitten yleensä tulee.

Aamun englannintunnilla oppi jotain uutta. Opettaja lätkäisi tarkat pilkkusäännöt eteen. Suomessahan näiden kymmenen englannin oppivuoden aikana on sanottu, ettei englanninkielessä ole niin tarkkaa niiden pilkkujen kanssa, ja että niitä lätkitään vähän niin kuin tuntumalla. Nyt voi miettiä vain, että onkohan näiden sääntöjen tietämättömyys estänyt oppimasta monimutkaisempia lauserakenteita, ja siten tehnyt englanninkielisistä kirjoituksistani yksinkertaisempia ja tylsempiä.