5. joulukuuta 2005

Milford Sound

Kaikki on nahty nyt. Kesasaassa kun ihastelee meressa seilaavan purjen kannelta vedenrajasta akkijyrkasti nousevaa pari kilometria korkeaa lumihuippuista vuorta, niin kaikki muu alkaa tuntua jotenkin mitattomalta. Kapteeni sanoi, etta sataman vieressa oleva putous olisi 155 metria korkea, mutta se naytti lahinna suihkulahteelta niiden vuorien rinnalla. Toisaalta kun sataman parikerroksista terminaalirakennusta vertasi siihen putoukseen, niin terminaalirakennus naytti karpaselta.

Siella taalla keskustoissa on nakynyt koivuja. En ole nahnyt mitaan kotimaisia puita 10 kuukauteen, niin koivut tuntuu kivan kotoiselta. Muutenkin saa on melko suomalaista kesaa taalla etelasaaren etelapuoliskossa. Kasittaakseni lammot ei tasta nousekaan pahemmin. Ero Suomeen on sitten talvi, joka on taalla myos melko lammin. Lunta on vain paivia kerrallaan ennen kuin se sulaa pois. Paivisin on kaytannossa aina plussaa.

Lampaita taalla on kaikkialla. Jos sattuu vain olemaan alle 45 asteen kulmassa olevaa maata, niin se on aidattua ruohokenttaa taynna valkoisia pisteita silmankantamattomiin. Jonkin verran loytyy myos nautakarjaa ja peuroja. Naudat ovat valilla samoissa aitauksissa lampaiden kanssa, mutta peurat aina omissa aitauksissaan. Mielenkiintosin naky oli tanaan, kun yksi lantti oli taynna ilmeisestikkin hirvia. Takalaiset nakojaan kohtelee kaikkia elaimia kuin lampaita :)

Olin varautunut, etta aikaa menisi enemman matkusteluun ja odotteluun, mutta nyt olen jo suunnitellun reissun kolmanneksi viimeisessa kohteessa, ja ylimaaraisia paivia tulee nailla nakymin olemaan ainakin kolme. Pitaisi siis kai suunnitella, etta miten ne kayttaisi. Ajattelin pysahtya tanne Queenstowniin ainakin paivaksi ja kayttaa huomisen vain ihmettelyyn.

Yritin hankkia turistiviisumia Australiaan, koska opiskelijaviisumini umpeutuu muutama paiva ennen maastalahtoani. Vaikka olin lukenut kaikki ohjeet huolellisesti lapi, ja mikaan ei viitannut, etta tulisi ongelmia, niin systeemi kieltaytyi antamasta minulle turistiviisumia, koska minulla on jo opiskelijaviisumi. Mikaan pykala tata ei ainakaan kasittaakseni kiella... Ainut vaihtoehtoni onkin tassa vaiheessa ilmeisesti viettaa paiva niiden toimistossa ja maksaa siita ilosta viela 40 euroa :(

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No en oo kateellinen. On pakkasta ja tuuli vihmoo luita ja ytimiä, niin mikäs tässä :D

Mut on ainaki mitä oottaa tulevaisuudessa! Tuun sitte katteleen niitä kaikkia Australian hyvännäkösiä ruskettuneita surffaripoikia...
*grrrauh*

Nyt kun kerran tytönki oot löytäny sieltä, niin kerronpa sulle kivan pikku tarinan:
Lukion ekalla yks mun kaveri ja vaihtarina ollut aussipoika rakastu ihan täysin. Siitä on nyt kohta viis vuotta. Viime vuoden elokuussa se poika tuli Suomeen ja tammikuussa menivät sitten naimisiin. Ja jos laskelmat on pitäny paikkaansa, niin tällä hetkellä hoitavat parin päivän ikäistä pikkukääröä...
*huokaus*
Tätä tapahtuu sittenki muuallakin ku elokuvissa :D

No mutta nyt loppu, ennen ku saan jonku romaanin aikaseks. Eipä muuta kun onnentoivotukset tulevaisuuteen.

Moiks!

Olli Nevalainen kirjoitti...

Ma en malta odottaa tammikuun pakkasia Suomessa :)

Aika hieno tarina :) Onneks on vain parin vuoden odotus laskelmissa. Hyvalla sakalla ei sitakaan. Pitaa olla optimisti :)

Kiitos toivotuksista, ja oikein hyvaa jatkoa sinnekin suuntaan surffaripoikien suhteen :)