22. joulukuuta 2008

Vuokratyöläisen elämää

Soitin perjantaina lopulta henkilöstövälitystoimistoon, ja pyysin välittämään agentilleni viestin, että haluan irtisanoutua. Ei tarvinnut odottaa montaa minuuttia, että sain kuittauksen aiempaan sähköpostiini. Sitten kului ehkä 10 minuuttia, kunnes agentti soitti, ja sanoi pomon epäilevän minun rikkovan sopimustani, ja että hän haluaisi kokoustaa asiasta maanantaina. Olin tietenkin sopimukseni lukenut, ja ajattelin, että ehkä se pomo ei ollut vain ajatellut asiaa ihan loppuun asti, kun alkoi minua sopimusrikkomuksesta syyttämään.

Kokous oli tänään aamupäivällä. Selostin ensin oman versioni sopimukseen purkamiseen johtavista tapahtumista. Agentti jatkoi lätkäisemällä sopimuksen pöytään, ja sanomalla, että sopimus kieltää minua menemästä työnantajani asiakkaan palvelukseen. Sanoin, etten ollut itse löytänyt sopimuksesta moista kohtaa, ja pyysin häntä näyttämään sen minulle. Hän oli merkannut satunnaisen sopimusehdon, ja myönsikin heti virheensä. Sitten hän alkoi varmoin ottein lukea ääneen eturistiriitoja käsittelevää lukua. Kun kaikki kyseisen luvun ehdot oli luettu läpi, pyysin häntä osoittamaan mitä ehtoa hän uskoi minun rikkovan. Vastaus oli sen verran sekava, että uskon agentin mielessä pyörineen vain kysymyksen, että miksei hänen bluffinsa toiminut. Pomo ei juuri ottanut osaa tämän argumentin käsittelyyn.

Seuraavaksi pomo sanoi, että olen kuitenkin kirjoittanut sopimuksen heidän kanssaan. Agentti yhtyi tähän, ja sanoi etten voi purkaa sopimusta. Vastasin, että luonnollisestikaan en tunne paikallista lainsäädäntöä kovin tarkkaan, mutta että olen varmistanut useista lähteistä, että määräaikaisen sopimuksen voi purkaa ennenaikaisesti, ja se ei ole edes kovin harvinaista. En viitsinyt lisätä, että jopa agentin kaveri ja hänen entinen työtoveri (Alycian sisko) oli näin minulle sanonut.

Kun seuraavakin bluffi oli katsottu, siirtyi agentti piikittelevälle linjalle: "Merkitseekö työsopimus sinulle mitään?" Samalla hän ihmetteli, että kuinka voin heittää hukkaan kolmen vuoden määräaikaisen työsopimuksen (ei vuokratyöntekijänä), jonka pomoni oli kuulemma jo luvannut. Sanoin, että tästä on kyllä puhuttu, mutta että sitä ei ole luvattu. Samantyylinen ilmiselvä vääristely jatkui agentin osalta koko tapaamisen ajan.

Lopulta agentin pelottelukeinot ehtyivät, ja pääsimme keskustelemaan ainakin näennäisesti oleellisista asioista kuten jatkosta. Yritin ohjata keskustelua siihen, että miten voisin omalta osaltani auttaa projektitietouteni siirtämisessä eteenpäin, mutta pomon mielenkiinto kohdistui lähinnä siihen mitä hän suunnitteli tekevänsä seuraavaksi. Virkkeet alkoivat monesti tähän tyyliin: "Koska Olli on ottamassa suuren riskin siirtyessään ARC:lle, joku toinen tulee saamaan kolmen vuoden määräaikaisen työsuhteen". Ilmeisesti pomo huomasi jossain vaiheessa, ettei hänenkään täky purrut, joten lopuksi hän totesi (yhä kolmatta persoonaa käyttäen), ettei hän usko minua tarvittavan enää viikoksi tammikuussa.

Eli nyt minulla onkin edessä kolmen viikon joululoma kahden viikon sijaan. Ei voi valittaa. Noista pelottelukeinoista täytyy sen verran kuitenkin vielä todeta, ettei ne tietenkään aivan perusteettomia ole. Canberrankin kokoisessa kaupungissa voi tulla huono maine, jos purkaa useammin sopimuksia kesken kauden. Mutta eiköhän minun tilanteessa kuka vain olisi päätynyt samaan ratkaisuun. On myös aivan totta, että sopimustani ei välttämättä jatketa kolmen kuukauden kuluttua. Projektin olisi pitänyt loppua alun perin jo vuodenvaihteessa. Kolmessa kuukaudessa ehtii kuitenkin tällä palkalla säästää sen verran, että uutta pestiä voi tarvittaessa etsiä ilman suurempaa kiirettä. Sen vuoksi se palkka onkin vähän suurempi. Epävarmuuden sietämisestä maksetaan paremmin.

Kokouksessa en tätä maininnut, mutta osasyy työpaikan vaihtooni oli myös huoli urakehityksestä. Minulla oli vahva siitä tunne, että muutaman vuoden kuluttua nykytahdilla olisin ollut kyseisessä organisaatiossa yhä suunnilleen siinä pisteessä mistä aloitin. Voi tietenkin kysyä, että mitä vikaa nykypisteessä on, mutta koska IT-ala puskee eteenpäin kuin juna, ei paikoilleen juuri parane jäädä.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista lukea koettelemuksistasi! Aika tylsä uhkailusessio, mutta samaa kaavaa varmaan noudatettaisiin monessa muussakin paikassa.

Oliko sulla näkemystä Australian ICT-alan työtilanteesta noin ylipäänsä? Joko taantumamörkö vaikuttaa siellä alan paikkoihin vai vieläkö töitä on tarjolla?

Olli Nevalainen kirjoitti...

Ehkä sillä uhkailulla joskus saa ainakin lyhytaikaista tulosta. Itseä jää vaan harmittamaan se, että projektiosaamisen siirtämisen varmistaminen jää tässsä tilanteessa helposti taka-alalle. Tulin itse projektiin näkemättä jälkeäkään samaa paikkaa pitäneen edellisen vuokratyöläisen työpanoksesta. Oletin tietenkin, että edellinen työntekijä oli ollut saamaton, mutta enää en ole siitä niin varma.

Yleensä ottaen työtilanne on käsittääkseni täällä melko hyvä. Australia lähtee taantumaan isolla ylijäämällä. Työttömyyden oletetaan nousevan vain noin prosentilla. Työpaikkoja mainostetaan tällä hetkellä käsittääkseni vain noin viidenneksen vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilanne voi tietenkin muuttua nopeasti, ja eri kaupungeissa on hieman erilaiset työmarkkinat.

Keskimäärin uskoisin osaamistason olevan täällä kuitenkin matalampi kuin Suomessa, ja ainahan osaajille töitä riittää. Lisäksi aussit on melko optimistisia, mikä tietenkin auttaa pitämään möröt poissa mielestä. En usko taantuman iskevän tänne kovin pahasti. Olen tosin itsekin optimisti :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos analyysistä! Hyvä ettei tilanne ole siellä ainakaan vielä huolestuttava - tarkoitus kun olisi suunnata tn. Melbournen seudulle täältä pohjolasta kunhan suvaitsevat myöntää viisumin..

Anonyymi kirjoitti...

Näinhän se ainakin suomessa on. Nopein tapa edetä urallaan IT alalla on vaihtaa duunipaikkaa 1-2v välein. Uudessa paikassa arvostetaan lähes poikkeuksetta edellisestä hankittua kokemusta paljon enemmän kuin nykyisessä. Palkka nousee ja työkokemus monipuolistuu.