Kuvia talosta

Sain perjantaina vihdoin viisumipaperit postiin. Olen ollut täällä kohta kaksi vuotta väliaikaisella asumisluvalla ensin avoliittoon ja sittemmin avioliittoon perustuen, ja nyt oli aika täyttää vielä lisää lomakkeita, jotta saan pysyvän asumisluvan. Kansalaisuutta voin hakea jo vuoden päästä. Australiassa on paljon brittejä, jotka ovat asuneet täällä koko ikänsä ilman kansalaisuutta pysyvän asumisluvan voimin, joten kansalaisuus ei ole suuri askel. Toisaalta jos päädymme vielä joskus Canberraan, niin kansalaisuus mahdollistaisi työskentelyn puolustusvoimissa, joka on suuri IT-alan työllistäjä Canberrassa.



Mutta kun siis sain viisumilomakkeet postiin ja asian pois mielestä, niin nyt oli hyvä aika ottaa vihdoin kuvia vuokraamastamme talosta. Olemme olleet taloon oikein tyytyväisiä, tosin vaikka säät täällä Sydneyssä ovatkin Canberraa paljon lämpimämpiä, niin lämmitys on vastaavasti heikompaa. Tässä talossa saamme pidettyä lämpimänä käytännössä ainoastaan olohuoneen.

Käytämme Alycian kanssa molemmat julkisia liikennevälineitä työmatkoihimme, ja lähipysäkkimme ohi menee busseja aamuisin ja iltaisin noin kolmen minuutin välein. Tämä on tarkoittanut minun tapauksessa sitä, että olen vähentänyt kellon seuraamista. En käytä enää herätyskelloa vaan herään milloin herään. Työt ovat niin mielenkiintoisia uudessa työpaikassa, että joudun seuraamaan aikaa sen verran, että huomaan lähteä töistä ajoissa, jotten tekisi liian montaa viikkotuntia töitä. Arki sujuu siis hyvin rennosti.